Nipilersornerup Uummannami Meeqqat angerlarsimaffiannit tusarnaartitsivissuarmukartikkai
Taakku ukiuni qulini tusarnaartitseqatigiittarput. Uummannamit Alaskami, Canadami, Washingtonimi, Københavnimi Roskilde Festivalimilu tusarnaartitsivinnut.
Piffissaq Uummannarmiuaqqanut nutaajuvoq. Ilaasortanit angajulliit pingasut ukiuni qulini aatsaat siullermeertumik immikkuulissapput.
Heidinnguaq Jensen marluliaqataalu Miannguaq Jensen Uummannami meeqqat angerlarsimaffiannut meeqqat angerlarsimaffiannit allamit ukiut aqqaneq-marluk matuma siorna nuupput.
Tassani Pipaluk Hammeken nipilersoqatigiit Uummannarmiuaqqat pilersinneqarfianni peroriartoqatigaat. Pipaluup arnaa, Ann Andreasen meeqqat angerlarsimaffianni forstanderiuvoq.
Uummannarmiuaqqat meeqqat angerlarsimaffianneersunik arfinilinnik ilaqarput, taakkulu ukiut qulikkaat ingerlaneranni nipilersorneq aqqutigalugu ataatsimoorfeqarput.
Heidinnguup, Miannguup Pipaluullu saniatigut Jane Sanimuinaq, Valdemar Olsen aamma Inugaarsuk Suersaq Uummannarmiuaqqani ilaapput. Taakku ataatsimut nipilersugassiortarput, taalliortarput aamma nunatsinni nunanilu tamalaani tusarnaartitsisarlutik. Meeqqat angerlarsimaffianni meeqqat nukarliit ilaat nipilersoqatigiinni aaamma tusarnaartitseqataasarput.
Heidinnguup Miannguullu Uummannamit aallartussanngornerat aasaq manna taamaammat malunnartinneqarpoq.
- Kisianni immitsinnut uterfigiuaannarpugut. Immaqa feeriarnermi. Taamaammat ernumanartoqanngilaq, Heidinnguaq nipilersoqatigisartakkani marluk qiviarlugit oqarpoq.
KNR-ip taakku meeqqat angerlarsimaffiannit meeqqat inuusuttullu allat peqatigalugit aasaanerani angalanerminni Norgemi saamit festivalerneranni Riddu Riđđumi peqataareerlutik utersimallutik Københavnimi Østerbromi inissiap silataaniittut naapippai.
Uummannarmiuaqqat aasaq manna tusarnaartitsinerisa ilaannaani – festivalimi tusarnaartitsipput.
- Nipilersoqatigiittuaannarpugut, kisianni aamma taallioqatigiittarpugut, sumiiffinnullu amerlanerusunut qaaqquneqartarluta, Heidinnguaq oqarpoq.
Uummannamit Roskildemut
Uummannarmiuaqqat takorloorsimanngisaminni ukiuni kingullerni tusarnaartitseqattaarput. Kisianni Roskilde Festivalimi qaammatialuit matuma siorna tusarnaartitsineq immikkut illuinnartutut suli ippoq.
Taakku Josef Tarrak tusarnaartitsimmat tusarnaartitseqatigaat, tamannalu nipilersoqatigiittut tusarnaartitsisarnerminni misigisaasa annersaraat.
- Oh my God, Pipaluk illarluni oqarpoq.
- Nipilersornermik inuussuteqartorpalaartigisumik misigisaqanngisaannarpunga. Tassaniilluni nuannersuaarpoq. Misigisaq tamanna puigunngisaannassavara.
Miannguaq niaqquminik anngaavoq.
- Tusarnaartunik aamma qiasoqarpoq. Attortinnarsuaarpoq. Ingasaqaaq. Attortinnaqaaq.
Sivikitsumik unillatsiarpoq.
- Uagut kingorna aamma qiavugut.
Nipilersorneq eqqissisimaarfissaqartitsisoq
Nipilersorneq Uummannami meeqqat angerlarsimaffianni sunngiffimmi susassaqartitsinerinnaanngilaq. Taanna isumaginninnikkut perorsaanermi suliniummut ilaallunilu meeqqanik inuusuttunillu inuunerminni sakkortuumik nalaataqarsimasunik suliaqarnissamut pingaaruteqarpoq.
Meeqqat angerlarsimaffiata forstanderiata, Ann Andreasenip nipilersornerup qanoq sunniuteqartarnera ukiut ingerlanerani arlaleriarluni nassuiaatigaa.
- Meeqqat sullitagut kingunerluuteqangaatsiarput. Inuunerminni nalaassimasatik pillugit uippakajaangaatsiarput. Tassanilu nipilersuutit pitsaaqutitaqarput. Soorlu agissamik tigummiaraanni timip qanoq innissaa sungiusarneqartarpoq, taanna P2-p nersornaasiissutaanik “Ukiup ilungersuussilluartuanik” 2019-imi nersornaaserneqarnermini DR-imut oqarpoq.
- Nipilersuutit inuunerminni ingerlariaqqinnissaannut iluaqutaasinnaapput. Nipilersorneq meeqqat inuunerannik annaasseqataasoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq.
Tamannalu Pipaluk Hammekenip ilisarisinnaavaa.
- Meeqqat angerlarsimaffiat paaqqutarinniffiuinnanngilaq. Angerlarsimaffiuvoq, ilaqutariittullu nukittuutut misigisaqarfigisarparput. Nipilersorneq ataatsimoornermut ilaalluinnarlunilu attaveqaatinik pilersitsivoq.
Naallu aasaanerani sunngiffeqaraluarlutik Østerbromi inissiami suliassaqarluarpoq.
Nukappiaqqat arlallit inissiami atilerisaq nutsertoq ikiorlugu karsinik pequtinillu majuartarfitsigut ammukaassuipput. Inissiami allami kaffisortitsinissaq piareersarneqaleruttorpoq. Meeqqat ilaat inuuissiorpoq, kingornalu erinarsorlutillu nipilersussapput.
Nipilersorneq meeqqat inuusuttullu 20-t missaanniittut Uummannami meeqqat angerlarsimaffianni najugaqartut ulluinnaannut nalinginnaasumik ilaavoq.
- Nipilersornerummi qaninnerulersippaatigut – aamma sungiusarfiup avataani. Erinarsuutinik nutaanik ilinniaraangatta ikioqatigiittarpugut, tamannalu immikkut ittumik ataatsimoortitsisarpoq, Heidinnguaq oqarpoq.
Pipaluk niaqquminik anngaavoq.
- Sungiusareernermi tusarnaartitsereernermilu qasulluinnartarpugut. Misigisarpassuaqatigiillutalu inuunitta sinnerani atassuteqalersitsisunik eqqaamasassaqarpugut.
Erinarsuutit katsorsaatinngoraangasa
Nipilersorneq Heidinnguamut immikkut pingaaruteqartuaannarpoq. Taassuma meeqqat angerlarsimaffianni meeraanini, maqaasinini, annaasaqarnerminut tunngasut, misigissutsini nunatsinnilu pinngortitaq taalliarisarpai.
- Taalliamma ilaat annaasimasatsinnut tunngassuteqarput. Misigissutsit sakkortupput. Taalliorneq katsorsaatitut atortarpara, tamannalu ukiut ingerlanerini iluaqutigingaatsiarpara.
Taanna taalliani sakkortuunik oqariartuuteqartut pillugit Naalakkersuisunit aamma Avannaata Kommunianit kajumissaasiisumik 2024-mi nersornaaserneqarpoq.
Taassuma EP-liaa siulleq sapaatit akunnerisa marluk matuma siorna saqqummersinneqarpoq.
Taallaq Inuulluarina EP-mi ilaavoq. Heidinnguaq puisip amianik kavaajamik, nannup amianik qarlinnik kaminnillu atugaqarluni Uummannami immap sikuani issilluni allaaqqissumiittoq erinarsuutip videotaani takuneqarsinnaavoq. Qilaat assamminik aalajangersimasumik pattappaa eqqissisimasumillu erinarsorluni.
Heidinnguup nipilersornermik inuussuteqalernissani takorluugaraa – tamanna Uummannarmiuaqqaniileramili takorluugarilerpaa.
Taassuma kalaallit erinarsortartut Nive Nielsen, Nanook nipilersortartullu allat aamma Uummannarmiuaqqani nipilersornermi ilinniartitsisuni ukiuni arlalinni suleqatigineqarsimasut isumassarsiorfigisarpai.
Nipilersortartut arlallit Uummannarmiuaqqani ukiut ingerlaneranni ilinniartitusut attuumassuteqarsimasut ilaatigut tassaapput Aviaja Lumholdt, Pele Møller, Gaz Zaa Lung Qaavigaq, Kristoffer Jul Reenberg aamma Karina Møller taanna naggueqatigiit inuit Yuppiillu piorsarsimassutsikkut nipilersoriaasiannik aallaaveqartuni Alaskamiut nipilersortartuini Pamyuani ilaasoq taakku ilagaat.
Uummannarmiuaqqat Karina Møllerip suleqatigineratigut Alaskami Canadamilu nunat inoqqaavisa erinarsuutaannik qitittariaasiannillu ilinniarput.
Heidinnguup erinarsuutit Alaskami Canadamilu nunat inoqqaavinit ilinniarsimasatik immikkut atassuteqarfigalugit aamma misigisimavoq.
- Piorsarsimassuserput assigiingajappoq, qilaatersortarnerat eqqaamasanillu erinarsortarnerat uagut ileqqutsinnut assingusorujussuuvoq.
- Aamma suut pillugit erinarsortarnivut, Miannguaq nangilluni oqarpoq.
Nutaamik aallartinneq
Heidinnguaq Ilisimatusarfimmi inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu pillugit ilinniariartorluni Nuummut septembarimi nuussaaq. Miannguaq igasutut ilinniarnissaminut qinnuteqarniarluni Københavnimut ukioq manna kingusinnerusukkut nuussaaq.
Taakku ulluinnarminni ukiuni qulini siullermeertumik ataatsimuussanngillat.
- Uummannami peroriartorneq nuanneqaaq. Inunnik pitsaasunik avatangiiseqarlutalu ataatsimoorneq nukittuvoq, Miannguaq oqarpoq.
Taassuma saniatigut inuunermini immikkoortup tulliata aallartinnissaa qilanaaraa. Heidinnguup tamanna aamma qilanaaraa. Taakkuli pingasuullutik nipilersornerup inuunerminniitiinnarnissaat isumaqatigiissutigaat.
- Allaanerulluinnassaaq, kisianni naapittassaagut nipilersoqatigiittassallutalu. Taamali akulikitsiginngitsumik, Pipaluk oqarpoq.
Taakkulu Uummannarmiuaqqat aallareeraluarunilluunniit ingerlaannarnissaat aamma neriuutigaat.
- Inuusuttut nutaat nangitsinissaat neriuutigaarput, Miannguaq oqarpoq.
Heidinnguaq niaqquminik anngaavoq.
- Meeqqat angerlarsimaffianni meeqqat sinnerisa Uummannarmiuaqqat ingerlatiinnassagaat neriuutigaarput.
