Folketingip atuartut Inuusuttut Inatsisartuinut qaaqquai

Inatsimmik allannguisinnaasumik nutaamik isumassarsiaqarpit?

Folketingip 8., 9., 10. klassimilu atuartut nunatsinneersut, Savalimmiuneersut Danmarkimeersullu Inuusuttut Inatsisartuinut ukiamut peqataanissaannut qaaqquai.

Atuartut inatsisissatut namminneq siunnersuusiornissaminnut periarfissinneqassapput namminnerlu inuiaqatigiinni ajornartorsiutit pingaarnerusorisatik aaqqiissuteqarfiginissaannut siunnersuusiorsinnaassallutik. 

Inatsisissatut siunnersuutit silap pissusianut, ilinniartitaanermut, pinerluttulerinermut, nunamut qimaasunut peqqinnissamulluunniit tunngassuteqarsinnaapput.

Siunnersuutit 60-it toqqarneqassapput, atuartullu siunnersuuteqarsimasut ilinniartitsisortik peqatigalugu Inuusuttut Inatsisartuisa ataatsimiisinneqarnissaannut qaaqquneqassapput. Tamanna Christiansborgimi januaarip 25-anni 2027-mi ataasinngornermi pissaaq, tassanilu politikeriuneq ullormi ataatsimi misilissinnaassavaat. 

Folketinget nittartakkami paasissutissiivoq.

KNR-ip folketingimut ilaasortaq, Naaja Nathanielsen (IA) atuartunut peqataanissaminnik eqqarsaateqartunut siunnersuutissatsialaqarpoq. Taassuma inuusuttut apeqquteqarnissaannik, tusarnaarnissaannik alapernaannissaannillu kaammattuuteqarfigai.

-  Allannguutit tamarmik arlaannik isumaliutersuuteqarnermit aallartittarput. Eqqunngitsumik, naapertuilluanngitsumik imaluunniit pitsaanerusumik aaqqinneqarsinnaasorisamik tusagaqaraanni takusaqaraanniluunniit isumaliutersuuteqartoqartarpoq, taanna oqarpoq:

- Tamatuma kingorna sooq taamaattoqarnera misissorneqassaaq - alapernaaffigineqassaaq ammaffigineqassalluni. Aamma suleqatiginnikkusussuseqartoqassaaq isumaqatigiinngissutaasunillu naapeqatiginninniartoqarsinnaassaaq. Kinaluunniit sunik tamanik eqqortumik isumaqartanngilaq. Taamaammat allanut tusarnaartoqarsinnaassallunilu sooq allaanerusumik eqqarsarnersut paasiniarneqarsinnaassaaq.

Kalaallit oqaaseqartartunngupallattartut

Inuusuttut Inatsisartui inuiaqatigiilerinermi atuartitsinerit arfinillit ingerlaneranni naammassineqartarpoq. Atuartut atuartitsinermi tassani inuiaqatigiinni ajornartorsiutit atuuttut pillugit namminneq inatsisissatut siunnersuusiorlutillu tunngavilersuuteqartarput.

Atuartut tamat oqartussaaqataanerannik aamma inatsisiliornermi periutsimik Folketingimi pisartumik paasisaqarnerulernissaat siunertaavoq.

Atuartut toqqakkat Folketingip inatsisinik suliaqartarneratulli inatsisissatut siunnersuutiminnik Inuusuttut Inatsisartuisa ulluani suliaqarput. Taakku folketingimi ilaasortat peqatigalugit ataatsimiititaliani ataatsimiinnerni peqataassapput, ministerinut - matumani ministeriunermut apeqquteqaateqarput ullorlu Folketingip ataatsimiittarfianni taasinermik naggasissallugu.

- Politikki suut tamarmik eqqortuuffiginissaannik isumaqanngilaq, inuiaqatigiilli ippassarnit pitsaanerulersinneqarnissaannut. Tassa oqaloqatigiinnissamut suleqatigiinnissamullu pingaartumik isumaqatigiissuteqarfiginnginnerpaasanut tunngassuteqarpoq. Isumaqatigiinnginneq ajunngilaq, kikkut tamarmik assigiimmik aamma eqqarsartussaanngillat - kisianni oqaloqatigiissinnaanissarput pingaaruteqarpoq, Naaja Nathanielsen inuusuttunut kaammattuuteqarluni oqarpoq. 

Taassumalu nunarsuup sinnerani inuinnik oqaloqateqarnermi aamma allannguisoqarsinnaasoraa:

- Amerlasuut nunarput kulturerpullu pillugit ilisimasaqanngillat, aamma uagut pilluta paatsooqatigiittoqartarpoq. Taamaammat nunarsuup sinneranit oqaloqatigiissuteqartoqarnerinnaatigut allanngortitserujussuartoqarsinnaavoq, Naaja Nathanielsen oqarpoq:

- Nunatsinni ikingaaratta angalagaangatta tamatta arlaatigut oqaaseqartartutut atuuttarpugut. Atuuffik taanna pingaaruteqarluinnarpoq. Inuusuttut isummersornerat pingaartumik soqutiginartuuvoq, inuusuttummi isumaat nunatta siunissaanik pilersitsisuussallutillu Kunngeqarfimmik suleqateqarnissamut tunngaviliissallutik.

Politikkimik misissuineq

Nunatsinni Danmarkimi Savalimmiunilu atuarfinnit 60-it missaanniittunit atuartut katillugit 179-it Inuusuttut Inatsisartuinut peqataapput. Toqqaanermi inatsisissatut siunnersuutit suliatigut pitsaassusaat, tunngavilersuutaasa piviusorsiortuunerat aamma nunat qanoq peqataatinneqartiginerat pingaartinneqarpoq.

Naaja Nathanielsen inuusuttuugallarami politikki pillugu qanoq ilikkagaqarsimanersoq KNR-imit aperineqarpoq:

- Atuarfimmi ilinniartinneqarluarnerlunga eqqaamanngilara, kisianni inuiaqatigiit pillugit ilinniarnissaq soqutiginartuusoraara. Soqutigingaarakku nammineq misissuisannguatsiarlunga. Aamma assigiinngitsutigut isummersorfigisinnaasanni peqataaniarsarisarpunga, soorlu elevrådini assigisaanilu, Naaja Nathanielsen oqarpoq:

- Kingorna partiimi politikkimik suliaqarlualinnginninni ilinniartut politikkianni suliniuteqarpunga. Politikki inuiaqatigiillu pillugit ullormit siullermik sunik tamanik ilisimasaqanngilanga - tamanna ukiut ingerlanerini eqqissiivillunga apersuisarnikkut, ilisimasassarsiornikkut assigiinngitsunilu peqataanikkut ilinniarpara.

Inatsisissatut siunnersuummi nassiussinissamut 2026-mi novembarip 16-iat killissarititaavoq. Siunnersuutit tamarmik atuarneqassapput, inatsisissatullu siunnersuutit 60-it Inuusuttut Inatsisartuisa Christiansborgimi ulluani naggasiuteqarnissamut toqqarneqassallutik.

KNR-ip Qarsoq Høegh-Dam, Naleqqameersoq, inuusuttut inatsisartuisa ataatsimiisinneqarnissaannut atatillugu oqaaseqartinniaraluarpaa, taannali suli akissuteqanngilaq.