Aatsitassanut naalakkersuisoqarfik Amerikamiut uuliasioqatigiiffiannut: Ukioq manna misiliummik qillerinissaq puiorsiuk

Uuliasioqatigiiffik, Greenland Energy Company Tunumi suliniutip siunissaanik isumalluarnartumik saqqummiussilluni piginnittuminut sapaatip akunnerata siuliani allagaqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffiup Nunap Qeqqani suliniut siuariartungaatsiartutut aamma aqutsisut qillerinerup ukiup naannginnerani aallartissinnaallugu naatsorsuutigigaat allakkami saqqummiuppaa.

Nunatsinnili aalajangiisartut soorlu Nunanut allanut, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu naalakkersuisoq, Múte B. Egede (IA) aamma naalakkersuisoqarfiup pisortaa, Jørgen T. Hammeken-Holm aperigaanni taama pisoqarsinnaanissaanut periarfissaqanngilaq.

- Maannakkut pissutsit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup qillerinermik ukiamut suliaqarsinnaanissaa piviusorsiornerunngitsoq nalilerpara, Múte B. Egede KNR-imut oqarpoq.

Uuliasioqatigiiffik akuersissuteqarnissamut suliaqangaatsiarnissamut suli aallarterlaajunermiittoq, naalakkersuisoqarfiup nittartagaani paasissutissiinermi quppernermi nutaami atuarneqarsinnaavoq.

Alloriarnissat pingaarutillit puiorai

Greenland Energy Companyp misiliummik qillerinissamut akuersissuteqarfigineqarsinnaalernissaanut tamanut tusarniaasoqaqqaassaaq, aamma nalunaarusiortoqassaaq, suliniut nassuiaatigineqassaaq kiisalu qillerinermik suliniutip avatangiisinut aamma inuiaqatigiinnut kingunissaanik nalililiisoqassalluni.

- Naammassisassat naammassineqaqqaartussaapput nalunaarusiornikkut ingerlatseqatigiiffiup pisussaaffigisaanik. Taakkua tamarmik suli piareernikuunngillat. Ullumikkut aggustip aallartereernerani qiterpariartorneranut killereerpugut – ukiaq aajunaarakasik. Piviusorsiunngilaq taamatut ingerlatsisoqarnissaa, Múte B. Egede oqarpoq.

Naalakkersuisoqarfiup pisortaa aamma taama naliliivoq:

- Pilersaarutaat piviusorsiunngippallaarput, aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmi pisortaq, Jørgen T. Hammeken-Holm, oqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffillu tamanut nalunaaruteqartoqaraangat ilisimasaqarnerusariaqartoq, angutit taakku marluk oqarput..

- Aammalu kisianni pissutsinik eqqortunik malitaqanngikkaluarlutik ingattaallugu qalluisinnaanissaminnik allorialiivittutut oqariartuutigisaqattaarsimavaat, Muté B. Egede oqarpoq. 

Taassumalu oqarnera naapertorlugu Greenland Energy ‘pissutsit pillugit piviusorsiornerusumik attaveqartalertariaqarpoq’, taakkumi suliap qanoq sukkatigisumik ingerlanissaa aalajangertussaanngilaat.

- Uagut ingerlatseqatigiiffiup kissaatai kisiisa aallaavigalugit innuttaasullu tusaaneqarsimatinnagit ingerlatsinavianngilagut, inatsisilli atuuttut aallaavigissavagut, Muté B. Egede oqarpoq. 

- Oqariartuutissagut pingaarnerpaat tassaapput, pissutsit massakkumut ingerlatseqatigiiffiup saqqummiuttaqattaarsimasai upernariaani aasaqqaarneranilu taakkua piviusuunngimmata. Piviusoq tassaammat misissueqqissaarnermut akuersissuteqartoqartoq ingerlariaqqittoqassappat. 

Malittarisassanik malinnigitsi pillarneqaritsiluunniit

Uuliasioqatigiiffik atortuutiminik akuersissuteqarfigineqaqqaarani Nerlerit Inaannukaassinini pissutigalugu sakkortuumik mianersoqqussuteqarfigineqaqqammerpoq.

Tamanna ‘sakkortuumik mianersoqqussuteqarnermik’ aamma ‘siunissami assartuinissamut tunngasut tamarmik’ nalunaarutigineqarlutillu aatsitassanut oqartussanit akuerineqaqqaartarnissaannik assuarliinermik avoqqaarinermik kinguneqarpoq.

Tassa imaappoq ingerlatseqatigiiffiup malittarisassat atuuttut unioqquteqqissagunigit sakkortunerusumik kinguneqartitsiffigineqarsinnaasoq, Múte B. Egede nassuiaavoq.

- Tulliani taamaaliortoqassappat suli sakkortunermik kinguneqartitsivigineqarsinnaapput, taanna oqarpoq. 

Ilungersunarnerpaamik pisoqarnerani tamanna akuersissutinik arsaarinninnermik imaluunniit killilersuinermik atulersitsinermik kinguneqarsinnaasoq, taanna oqarpoq. Imaluunniit piumasaqaatit sukannernerulersinneqarsinnaapput, pisussaaffiliisoqarsinnaavoq, akiligassiisoqarsinnaavoq allatigulluunniit iliuuseqartoqarsinnaalluni, taanna oqarpoq.

- Tassuuna ersarissarparput uagut inatsisigut avaqqutaarlugit ingerlatsisoqarsinnaanngitsoq aamma ingerlatsisoqassanngitsoq. Suut tamarmik innuttaasunik peqataatitsilluni ingerlanneqarnissaat pisussaammat uani, taanna oqarpoq.

- Piumasaqaatigut malinneqarnissaat toqqammavigalugit sulinerit ingerlattaqattaarpagut, Muté erseqqissaavoq.

Innuttaasut salliusut

Namminersorlutik Oqartussat, kalaallit sinnerlugit suliassaanni, nunatsinni inatsisit aallaavigalugit periuseqartoqarnissaanik qulakkeerinninnissaq innuttaasullu susoqarneranik ilisimatinneqartarnissaat pingaarnersaavoq, Muté B. Egede oqarpoq.  

Naalakkersuisut suliniutip sumut killinneranik paasissutissiiartorlutik ukiarpallaannginnerani Ittoqqortoormiinukarnissartik pilersaarutigigaat, innuttaasullu suliap ingerlaneranik paasissutissiiffigisassagaat taassuma ilisimatitsissutigaa.  

- Taamaammat alloriaannavinnavianngilagut, avatangiiserput inatsisit malillugit illersugassarivarput aamma innuttaasut taakkualu malinneqarsinnaappata aatsaat akuersissutinik tunniusseqqittoqarsinnaanera tunngavilerneqartarluni. 

Taamaakkaluartoq, Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffillu suli isumaqatigiinngissuteqarput.

Ingerlatseqatigiiffiup ‘pilersaarutaaqqaaraluartutut misiliummik qillerinerit marluk ukioq manna suliarinagit ataasiinnarmik qillerinissaq kalaallit atorfilittaasalu isumaqatigiissutigisimagitsik’ piginnittuminut allappaa.

Angutilli naalakkersuisoqarfimmi ataatsimeeqatigisimasaata tamanna toqqaannartumik itigartitsissutigaa.

- Ukioq manna misiliummik qillerisinnaanissaat isumaqatigiissutiginngilarput, Jørgen T. Hammeken-Holm oqarpoq.