Europap kitaani juuni-juulilu aatsaat taama kiatsigisut
Europap Kitaani qaammatit juuni juulilu aatsaat taama kiatsigisimapput.
Europami silasiornermik kiffartuussivik Copernicus tusagassiuutinut ataasinngornermi taama nalunaaruteqarpoq.
Qaammatini taakkunani marlunni agguaqatigiissillugu 21,62 gradinik kiassuseqarmat, piffissami 1991-imiit 2020-mut nalinginnaasumit 2,79 gradinik kianneruvoq. Piffissami tamatumani siornatigut rekordiliiffiusimasoq 2022-meersuuvoq.
Aammattaaq sumiiffinni arlalinni panernersuaqarnera nalunaarutigineqarpoq.
- Silap pissusiata allanngoriartornerata kiassuup sakkortunerulerneranut assersuutissaalluarpoq, kiassuullu panernersuaqarneratalu imminnut sakkortunerulersikkaluttuinnarput, Samantha Burgess, Copernicusimi pisortap tullia, nutaarsiassaqartitsivimmut AFP-mut oqarpoq.
Kuunni erngup qaffasissusaa piffissami tamatumani appasippoq. Kuussuarnut soorlu Rhinenimut, Seinenimut Donauimullu tamanna atuuppoq.
Imaq sunniuteqaqataasorujussuusoq
Aammattaaq kiannera panerneralu pissutigalugit nuna ikuallaleriaannaaneruvoq. Nunami ikuallannerujussuit pingaartumik Spaniami Frankrigimilu misigineqarput.
Aamma imaq kissarnerujussuusimavoq.
Immap qaavani kiassutsit nunarsuaq tamakkerlugu juulimi uuttortarneqartut, issittoqarfiit eqqaassanngikkaanni, aatsaat taama qaffasitsigaat.
Atlantikup sineriaani Immallu Akullersuup kitaani sumiiffiit ilarujussuisa imartaat kiassuarmit eqqorneqarput. Danmarks Meteorologiske Institut, DMI, taama allappoq.
- Imaq kiassiorneq pillugu oqaluttuamut, nalaatatsinnut, pissutaaqataangaatsiarpoq, Jacob Høyer, DMI-mi nuna tamakkerlugu silap pissusianik ilisimatusarfimmi pisortaagallartoq tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
- Silami kissartup annerpaartaa immamut pisarpoq arriitsunnguamillu silaannarmukartinneqaqqittarluni. Imaq nalinginnaasumit kissarnerulereeraangat, tamanna kiassutsinut qaffasitsitseqataasinnaasarpoq piffissallu ilaani kiassiorfinnik sivisunerulersitsisinnaallutik, taanna nangippoq.
Aammattaaq El Niñomik pinngoriartuaartoqarpoq El Niñollu qaammatini tulliuttuni sakkortunerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Manerassuarmi qiterlermi kangianilu immap ækvatorip nalaani qaava, silami pisartup, El Niñop, akuttunngitsumik takkuttartup nalaani, kiannerulersarpoq. Tamanna nunarsuup ilarujussuani silaannarmut sunniuteqarpoq.
FN-ip qullersaa, António Guterres, juulip naanerani oqarpoq El Niño sakkortuneruleraluttuinnartoq „nunarsuarmi ikuallalereersumi orsussamik kuisinerusoq“.
- El Niñop takkutiliivinnera qaammatit marluk matuma siorna aarlerisaarutigaara. Maanna tamaaniippoq kiassiortitsillunilu, taanna oqarpoq.
RITZAU
