Arnat spiralilerneqarsimasut danskit naalagaaffiannit taarsiivigineqarnissamut juulip aallaqqaataanni qinnuteqarsinnaalissapput. Tamanna Danmarkimi peqqissutsimut ilageeqarnermullu ministerip Ida Aukenip (Socialdemokratit) apersorneqarnermini oqaatigaa.

Arnat eqqugaasimasut taarsiivigineqarnissamik qinnuteqarsinnaanissaannut inatsisissatut siunnersuut Folketingimi ullumi saqqummiunneqarpoq.

Inatsit - naatsorsuutigineqartutut septembarip aallaqqaataanni - atulerpat qinnuteqaatit suliarineqalissapput. Aningaasat aalajangiinermit sapaatit akunneri tallimat qaangiutsinnagit tunniunneqarsimassapput.

Taamaalillutik siulliit ukiaanerani taarsiivigineqarsinnaalissapput.

- Tamanna piaarnerpaamik inissinneqarnissaa pingaartissimavarput. Taamaattumik  inatsisissatut siunnersuut taanna tuaviuussassat ikittut ilagaat sisamanngorpallu saqqummiunneqalereerpoq, Ida Auken KNR-imut oqarpoq. 

Inatsisissatut siunnersuutit danskit naalakkersuisuisa aasaanerani sulinngiffeqalinnginnerminni suliarisassatut naliligaat ullumikkut saqqummiunneqassapput.

Danmarkimi naalakkersuisuusimasut arnat eqqugaasimasut tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiivigineqarsinnaanerat siorna decembarimi saqqummiuppaat.

Arnat kalaallit Danmarkip nunatsinni peqqinnissaqarfik 1991 tikillugu akisussaaffigigallarmagu akuerseqqaaratik spiralilerneqarsimasut Depo Proveramillu atilimmik naartunaveersaaserneqarsimasut pineqarput.

Arnat kalaallit Danmarkimi efterskolerlutik spiralilerneqarsimasut aamma pineqarput.

Taarsiissuteqarnissamik aaqqissuussinermut inatsisissatut siunnersuut siullermik juunip aallaqqaataanni atulertussaagaluarpoq. Folketingimulli qinersisoqarnera pissutigalugu kinguartinneqarpoq.

- Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq aalassannartorujussuuvoq. Ajuusaarnartorujussuuvoq, unalu annernarluinnartuummat piaartumik iliuuseqarnissaq pingaartittorujussuuara, ministeri oqarpoq.

Angalaqatigiit nunatsinni angalassasut

Angalaqatigiit arnanut taarsiivigineqarnissamik qinnuteqaasiornissamut ikiuiartorlutik nunatsinni ukiamut angalassapput.

- Eqqartuussisoq, tarnip pissusianik ilisimasalik oqalutsilu angalaqatigiinnut ilaassapput, taamaammat arnat qinnuteqarnissamut atatillugu misigisimasaminnik kingunerluutinik uteqqiissappata angalaqatigiit naapinneqarsinnaassapput, peqqinnissamut ministeri oqarpoq.

Angalaqatigiit pingasoriarlutik angalassapput. Angalanerit tulliuttut marluk aappaagu pissapput.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPPS) inatsisissatut siunnersuummik apriilimi isornartorsiuingaatsiarput. Inatsisissatut siunnersuut marsip arfernata tungaanut tusarniaassutigineqarpoq. 

Siunnersuisoqatigiit aningaasat 300.000 koruuninut aalajangiusimaneqarnerat ilaatigut isornartorsiorpaat.

- Sulianik ataasiakkaarilluni naliliisoqarnani aningaasat amerlassusaat aalajangersimasuussagunik suliat ataasiakkaat ilungersunassusaannut naapertuuttoqannginnissaa siooranarpoq, siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Tukumminngiaq Olsen Lyberth allappoq. 

Ida Aukenip aningaasat amerlassusilerneqarnerata apeqquserneqarnera paasisinnaanerarpaa.

- Anniaatit nalaassimasat aningaasanik nalilerneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Aningaasat arnat suliassanngortitsisut piumasaqaatigisaannut naapertuuttorujussuupput. Aammalu eqqartuussisarnermi periaatsitsinnut sanilliullugu qaffasissorujussuulluni.

Arnat spiralilersuisoqarnerani eqqugaasimasut 143-t danskit naalagaaffiat eqqartuussisunut 2024-mi sassaqqussuteqarfigaat. Taakku inuttut pisinnaatitaaffitik unioqqutinneqarsimanerarlugit immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaateqarput.

Qinnuteqaateqarnissamut piffissaliussaq

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit taarsiivigineqarnissamut kingusinnerpaamik qaqugu qinnuteqartoqarnissaanut piffissaliineq tamatuma saniatigut isornartorsiorpaat. Qinnuteqarfissaq 2028-mi juunip aallaqqaataannut killilerneqarpoq.

Ida Aukenip oqarnera naapertorlugu piffissaliussaq nallertinnagu qinnuteqaateqarnissaq angumerisimanngikkaanni suliassanngortitsinissaq periarfissaavoq.

- Kisianni kikkut tamarmik periarfissanik ilisimanninnissaat sapinngisatsinnik qulakkeerniarparput. Tusarniaassuteqarnitsinni assigiinngitsunik piviusunngortitatsinnik kissaateqartoqarpoq. Assersuutigalugu 1960/61-imut killiliussaaqqaartoq peerneqarpoq, taanna oqarpoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen (talerperleq) naalakkersuisullu siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D), arnat spiralilersuinermit eqqugaasut Katuami utoqqatsertoqannginnerani naapikkaat. Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu taarsiissuteqarnissamut aaqqissuussineq arnanut peqqinnissaqarfiup Kalaallit Nunaannit akisussaaffigilerneqarnerata tassa 1991-ip tungaanut nammineq piumassuserinngisaminnik 1960-imit 1991-imut  spiralilerneqarsimasunut aamma Depo Proveralerneqarsimasunut atuuppoq.

Ida Aukenilli oqarnera naapertorlugu 1960-ip siornatigut nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiissuteqarfigineqarnissaminnik aamma qinnuteqaateqarsinnaapput.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aaqqissuussineq arnanut nammineq piumassuserinngisaminnik 1991-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasunut aamma atuuttariaqartoq oqaatigaat.

Ida Auken sooruna Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit siunnersuutigisaat tamarmik piviusunngortinneqarsinnaanngitsut?

- Taanna inatsisinut ilaatigut tunngassuteqarpoq, taamaattumillu piffissaliussaqarnissaq pingaaruteqarpoq. Kisianni tamatuma kingorna suliassanngortitsinissaq aamma periarfissaavoq. Danmarkillu 1992-imit spiralilersuinerit akisussaaffiginngilai. Taamaammat Danmarkip akisussaaffiinut tunngasut kisiisa taamaallaat oqaaseqarfigaakka, taanna oqarpoq.

Arnat  nammineq piumassuserinngisaminnik 1991-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasut Namminersorlutik Oqartussanut ukiup nikinnissaata tungaanut qinnuteqaateqarnissamut periarfissaqarnikuupput. Tassani aningaasat tunniunneqarsinnaasut katillugit 300.000 koruuniupput.

Qinnuteqaatit maanna suliarineqaleruttorput. KNR-ip suliat qanoq amerlatiginersut paasiniarpaa arnallu qanoq amerlatigisut taarsiiffigineqarnersut akissutissarsiniarsaraa.

Qinnuteqaatit suliarineqarnerat suli ingerlanneqarmat akissuteqartoqarsinnaanngitsoq, Inatsisit atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfik allakkatigut akissuteqarpoq.

"Ajornartorsiutaangaatsiartoq"

Inatsisissatut siunnersuut arnanut spiralilersorneqarsimasunut aamma kalaallit suliniaqatigiiffiinut tusarniaassutigineqannginnera Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma isornartorsiorpaat.

Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaasa, Naaja H. Nathanielsenip (IA) aamma Qarsoq Høegh-Damip (N) tamanna “kukkunertut ersarissutut” aamma “ajornartorsiutaangaatsiartut” taavaat.

Arnat pineqartut peqatigiiffiillu attuumassuteqartut inatsisissatut siunnersuummik sooq tusarniaaffigineqanngillat?

- Uanga inatsisissatut siunnersuuteqartuullunga tusarniaassuteqartuunngilanga, kisianni peqatigiiffiit tusarniaaffigineqarsimanngitsut kingusinnerusukkut tusarniaaffigineqarnerat nuannaarutigaara.

- Tusarniaanermi akissutaat ilanngunneqarput, taamaammat suliaqarnermi matumani pineqartut tamarmik tusarneqarnissaat sapinngisatsinnik qulakkeerniarsaraarput, Ida Auken, juunip aallartinnerani ministerinngortoq oqarpoq.

Arnanut spiralilersorneqarsimasunut Katuami pisortatigoortumik septembarimi ukioq kingulleq utoqqatsertoqarnerani najuuttorpassuaqarpoq. Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni susassaqartunut tusarniaassutigineqarnissaa qulakkiissavisiuk?

- Taarsiissutissat piaarnerpaamik tunniunneqarnissaa pingaarnerusoq nalilerparput. Taamaammat inatsit maannakkut saqqummiunneqarpoq, tassa imaappoq inatsit akuerineqarniariarluni atuutilissaaq.

- Tassa imaappoq juulimi qinnuteqartoqarsinnaaleriissaaq, aamma inatsit septembarip qaammataani akuerineqarniariartoq aningaasat tigunissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq, Ida Auken oqarpoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen Danmark sinnerlugu kalaallit arnartaannut akuersinertaqanngitsumik spiralilersugaasimasunut ukioq kingulleq utoqqatserpoq. Tamanna Nuummi Katuami katerisimaartitsinermi pivoq.