Naaja H. Nathanielsenip Kangaatsiami politeeqarfeqalernissaa ilungersuutigigaa
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Naaja H. Nathanielsenip Kangaatsiami politeeqarfik pillugu apeqqut maanna oqallisigisassanngortippaa.
Naalakkersuisunngortut nutaat naalakkersuusimasut illoqarfimmi politeeqarfimmik pilersitsinissamik itigartitsinerat attatiinnarneraat, Danmarkimi inatsisinik atuutsitsinermut ministerimut Nicolai Wammenimut (Socialdemokratiet) apeqqutigaa.
- Kangaatsiami politeeqarfik suli pisariaqartinneqarpoq. (Aasianniit) Ungasissumut angalasariaqartarput. Imaassinnaavoq siłagissumi toqqaannartumik umiatsiamik angalagaanni tikiutipallattoqartartoq, piviusorli tamatigut taamaanngilaq.
- Politiit ilungersunartunik pisoqarsimatillugu, piffissaq sivisooq qaangiukkaangat aatsaat takkuttarsimapput, Naaja H. Nathanielsen KNR-imit apersorneqarluni oqarpoq.
Eqqartuussiveqarneq danskinit oqartussaaffigineqarpoq.
Kangaatsiaq illoqarfinni politeeqarfeqanngitsutuaavoq. Politeeqarfik qaninnerpaaq Aasianniippoq, pinartoqartillugulu Aasianniit Kangaatsialiarluni akunneq ataaseq ikiuiartorasuartoqarsinnaasarpoq.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaasimasoq Aaja Chemnitz aalajangiiffigisassanngorlugu februaarimi taama kissaateqarpoq. Kangaatsiami pisut ilungersunartut arlallit tassani innersuussutigai.
Angut illoqarfimmi siorna marsimi aallaasersormat, aallaasersorneranit nalunaaquttap-akunneri arfinillit qaangiummata tigusarineqarpoq.
Angut Kangaatsiami innuttaasunik arlalinnik 2021-mi savilersorluni saassussimmat, nalunaaquttap akunneri sisamat qaangiummata aatsaat tigusarineqarpoq.
Toqqissisimanissamut tunngassuteqartoq
Kangaatsiami politeeqarfittaarnissamik kissaat naalakkersuisunit Inatsisartuniillu arlaleriarluni saqqummiunneqareerpoq.
Naalakkersuisut illoqarfimmi politeeqarfimmik pilersitsisoqarnissaa piumasaralugu danskit naalakkersuisuinut piaarnerpaamik saaffiginnissasut, politikerit 2022-mi upernaakkut ataatsimiinnermi isumaqatigiissutigaat.
Taamaattumik suli iliuuseqartoqarsimannginnera isorinarpoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.
- Toqqissisimanissamut aaqqissuussaanermullu tatiginninnissamut tunngassuteqarpoq, politeeqanngippallu tatiginninnerup ineriartortinnissaa ajornakusoornerusarpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Politiinut saaffiginnissinnaaneq inuiaqatigiinnik toqqissisimanerulersitsisarpoq. Assersuutigalugu suliani angerlarsimaffimmi nakuusernermut kinguaassiuutitigulluunniit innarliinermut tunngasuni, saaffiginnissutigissallugit tatiginnissuseqartariaqarfiusuni.
KNR-ip Kangaatsiaq illoqarfiup atuarfianut tunngasunik arlalinnik allaaserisaqarluni qaammat kingulleq sammivaa, angajoqqaat eqimattat meeqqaminnut killissamik qaangiilluni pissusilersortoqartarsimanera, nakuusernerit kinguaassiuutitigullu kannguttaatsuliornerit pillugit nalunaaruteqarsimammata.
Naaja H. Nathanielsenip pisimasoq tamanna oqaaseqarfigerusunngilaa, illoqarfimmili politeeqarpat innuttaasunut iluaqutaassangatippaa.
- Kimut sianernerluni nalugaanni meeqqanut inersimasunullu oqarasuaatikkut sianerfiginninnissaq ajornakusoornerusarpoq. Taamaattumik isumaqarpunga, inummut ornigussinnaaneq toqqissisimanerulersitsissasoq, taanna oqarpoq.
Taamaattumik Kangaatsiami politeeqarfeqaraluarpat nalunaarutiginninnerit amerlinissaat taassuma naatsorsuutigaa.
Sisimiuni politiit amerlanerusut
Sermitsiap allaaserisaa naapertorlugu, naalakkersuisut Naaja H. Nathanielsen taamanikkut inatsisinik atuutsitsinermut naalakkersuisuutillugu, februaarimi aamma taamatut kissaateqaqqipput.
Naaja H. Nathanielsen tamanna ilutigalugu aamma isumaqarpoq, Sisimiuni politiit ataavartumik sulisoqarnerusariaqartut.
Politiit ukiumoortumik nalunaarusiaanni 2025-meersumi, Sisimiuni pinerluttulerinermi inatsimmik unioqqutitsinerit 2024-mi 399-init 2025-mi 504-nut amerlisimanerat takuneqarsinnaavoq. Tassa ukiup siulianut sanilliullugu 105-inik amerlanerupput.
Inatsisinik atuutsitsinermut ministerimut apeqquteqaammini allami, pissutsit ineriartornerat tunngavigalugu Sisimiuni politiit amerlanerusunik sulisussaqartinneqarnissaat pisariaqarnersoq apeqqutigaa.
Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu, Kangaatsiami pinerlunnerit amerlassusaat pissutigalugu politeeqarfiliortoqarnissaa tunngavissaqanngitsoq, siornatigut tunngavilersuutigineqartarsimavoq
Taamaattumik taanna isumaqarpoq, Sisimiuni nalunaarutigineqartartut amerliartornerat pissutigalugu politiit amerlanerusariaqartut.
- Taava nalunaarutigineqartut amerliartuinnarnerat maanna takusinnaaleratsigu, Sisimiuni politiit amerlanerusunik sulisussarsisariaqaraluarput, taanna oqarpoq.
Kinguneri erseqqissut
Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni politiit eqqartuussiviillu nukittorsarnissaannut 2030-p tungaanut 850 million koruuninik siorna aggustimi immikkoortitsipput.
- Naatsorsuutigineqarsinnaasumut tassa minnerpaaffissamut, naleqqussaaneruvoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Sulili allarpassuartigut iliuuseqarnerujussuusinnaanerusoraa.
- Sulisussarsiornermut sulisunillu attassiniarnermut tunngassuteqarpoq. Saaffigiuminarnerunissamut tunngassuteqarpoq. Sulianik suliarinninnerup sivisussusianut tunngassuteqarpoq. Eqqartuussivinni oqaatsit tungaatigut inissisimaffimmut tunngassuteqarlutik allarpassuarnullu.
- Suliassaqarfippaalunni arlalinnik suli ajornartorsiuteqarlutalu ilungersuuteqarpugut, taakkualu qaammarsarneqartariaqarsoraakka, taanna nangippoq.
Isumaqarpit eqqartuussiveqarneq ukiut ingerlaneranni, illit isummat naapertorlugu, naammattumik pitsanngorsaavigineqannginnera kalaallit innuttaasuinik sumiginnaaanerusoq?
- Isumaqarpunga najuutinngikkaanni suliassamillu naammassinnissinnaanngikkaanni tamannarpiaq ajoraluartumik kingunissaasoq. Sumiginnaasoqarsinnaavoq politiiniluunniit tusarneqanngitsumik iliuuseqarfigineqarsinnaanngitsumillu pinerluttoqarsinnaalluni, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
KNR-ip isornartorsiuineq inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfimmut saqqummiuppaa. Inatsisinilli atuutsitsinermut ministeri Nicolai Wammen aasaanerani sulinngiffeqarami oqaaseqartissinnaasimanngilarput.
