USA-p immikkut aallartitaa, Jeff Landry nunatsinni inuiattut ullorsiornermi nalinginnaanngitsumik Facebookikkut sapaatiummat pilluaqqussuteqarpoq.

- Ulloq manna kulturimik naleqarluartumik, ileqqutinik naleqartitanillu kingornussassinnut ilisarnaataasunut eqqaassutissaali, taanna allappoq, nangillunilu:

- USA-p namminiilivinnerminik, ukiunik 250-inngortorsiornissaata qalliartornerani kiffaanngissuseqarnerup periarfissallu nalliuttorsiutigineqarneranut peqataavugut.

- Imaassinnaavoq USA-p ukiunik 251-inngortorsiornissaanut naalagaaffiit 51-issaata ilanngunneqarnera nalliussineqartoq!

USA-mut  attaveqarnermi naalagaaffiit attaveqariaasiannik nakkutiginnittuarnissaq pingaaruteqartoq, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisup,  Múte B. Egedep (IA) oqaatigaa.

- Nalaagaaffiit naalagaaffittut attaveqaqatigiinnerat ukkatarissavarput, nipituuliorniarsarisut pinnagit, taanna tusagassiortunik ataasinngornermi katersortitsinermi taama oqarpoq.

Múte B. Egede (talerperleq) danskit illersornissamut ministeriat (saamerleq) peqatigalugu Landryp oqaasia pillugu apeqqutinut tusagassiortunik marlunngornermi katersortitsinermi akissuteqartoq.  Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Suleqatigiissitanik Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni aaqqiagiinngissutissarsiortussanik pilersitsisoqarneranit ukiup affaa qaangiuppoq. 

Landryp inuiattut ullorsiornermi taamatut oqarnera qanoq isumaqarnersoq tusagassiortumit apeqqutigineqarpoq.

- Taassuma qanoq ittuuneranik takussutissiineruinnarpoq, isumaqarpungalu ataqqinninnginnerusoq, naalakkersuisoq oqarpoq.

‘Pisariaqanngitsumik eqqissiviilliortitsineq’

Inatsisartuni Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap siulittaasuata, Pipaluk Lyngep (IA) USA-p immikkut aallartitaata oqaaseqarnera aamma isornartorsiorpaa.

- Tamanna Kalaallit Nunaannut tunngatillugu suniarnerannik (USA aaqq.) erseqqissaataavoq.

- Illuatungaanili taanna suleqatigiissitanut ilaanngilaq. Tamanna toqqissisimassutigaara, taakkulu aaqqiissutissamik nassaarnissaat neriuutigissavarput, taanna oqarpoq.

Folketingimut ilaasortap, Inuit Ataqatigiinneersup, Naaja H. Nathanielsenip (IA) Landryp inuulluaqqussuteqarnera pissutsinut maanna atuuttunut sakkukillisaataananilu sakkortusaataannginnerarpaa.

- Pisariaqanngitsumik eqqissiviilliortitsineruvoq. Amerikamioorusunnata oqaaseqarnitsinnik tusaaniannginnerannut takutitsivoq. Taamaammat tusaasaqanngitsutut oqaaseqarneruvoq, taanna oqarpoq.

Naaja H. Nathanielsen Folketingimi Nunanut allanut ataatsimiititaliamut ataatsimiigialersoq. Assi © : Liselotte Sabroe/Ritzau Scanpix

Landrylli taama ittumik inuulluaqqussuteqarnissaa tupaallannanngilaq.

Naaja H. Nathanielsenillu oqarnera naapertorlugu taakku allatut pissuseqarnissaat naatsorsuutigiunnaassavarput.

- Landry eqimattat qaffasissumik inissisimasut nunat akornanni oqaloqatigiinnerannut ilaanngilaq. Uanga paasisimasara malillugu USA sinnerlugu pisortatigoortumik oqaaseqartuunngilaq. Taamaammat atorfia ersarinngilaq, taanna oqarpoq.

Kalaallit aalajangigassarigaat

Folketingimut ilaasortap, Naleqqameersup, Qarsoq Høegh-Dam Kalaallit Nunaata siunissaa kalaallinit aalajangerneqartussaasoq pillugu oqariartuut uteqqippaa.

- Avataanit tatisimannittoqassanngilaq. Kalaallit inuit, partiit tamarmik, partii sorleq tapersersugarinerlugu apeqqutaatinnagu Amerikamiuunianngitsugut arlaleriarlutik oqaatigaat. Danskiunianngilagut, kalaaliuniarpugut, taanna oqarpoq.

‘Kunngeqarfiup USA-mut atassuteqarnera’ Folketingimi nunanut allanut ataatsimiititaliami sapaatip akunnerata siuliani ataatsimiinnermi oqaluuserisassani pingaarnerpaavoq.

Ataatsimiinnermi isertuussaasumi naalagaaffeqatigiit pillugit paasissutissiisoqartoq, danskit nunanut allanut ministeriata, Lars Løkke Rasmussenip tamanna ataatsimiinnerup kingorna tusagassiortunut sassallatsiarnermi oqaatigaa.

Taassuma suleqatigiissitaq januaarimi pilersinneqartoq naatsumik eqqaavaa.

Isumaqatigiippugut - tamannalu Washingtonimut januaarimi tikeraarnitsinni siunertaavoq - pissutsit aaqqiiviginiarlugit oqallinnerup kikkunnit tamanit peqataaffigineqarunnaarsinnissaa, inersimasutullu matoqqasumi sukumiisumik oqaloqatigiissutiginissaa.  

- Oqaannarsinnaavunga ataatsimiinnerpassuit ingerlanneqarsimasut. Ataatsimiinnerit suli amerlanerit pissapput. Suli naammassinngilagut, pitsaasumilli ingerlavugut, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

USA-p nunanut allanut ministeria, Marco Rubio, Kalaallit Nunaata Danmarkimut ataneranik ilisimanninnersoq, USA-mi innuttaasut sinnerlugit sinniisoqarfiup tusarniaanerani qaammammi matumani siusinnerusukkut aperineqarpoq.

- Maannamut, taanna akivoq.

Taassuma USA-p, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqatigiinniarnerit tusarniaanermi aamma “inissisimalluarnerarpai”.