Arnanut piumassuserinngisaminnik piffissami nutaanerusumi naartunaveersaaserneqarsimasunut 35 millionit koruunit qulakkeerneqartut

Naalakkersuisut arnanut piumassuserinngisaminnik 1992-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamut aningaasaliissutissanik immikkoortitsipput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juunip 16-at 2026 11:19

Nutserisoq Medea Olsen

Naalakkersuisut arnanut nunatta peqqinnissaqarfimmik akisussaaffeqalernerata kingorna tassa 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasunut millioninik saniatigut qulakkeeripput.

Tamanna Meeqqanut, Inuusuttunut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmit tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.

Aningaasat 35 millionit koruunit immikkut aaqqissuussanut atorneqartussat pineqarput.

Meeqqanut, Inuusuttunut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisup, Mariane Paviasen Jensenip (IA) aningaasaliissutinik qulakkeerineq nuannaarutigaa:

- Ilutigisaanik suliap matumap qanoq annertutigineranik, suliallu pisariaqartumik pimoorussisumik aamma peqqissaarussamik suliarineqartariaqarneratut suliamik suli suliarinninnissatta qanoq pingaaruteqartigineranik ersersitsivoq, taanna tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq, nangillunilu:

- Arnat taamanikkut ilaatigut niviarsiaqqat annertuumik ikilerneqarput, Naalakkersuisuniillu minnerpaamik iliuuserisinnaasaq aningaasatigut ajunngitsorsiineq maanna matussusersinnaanngulerpoq naak pisoq misigisaq aningaasanik taarserneqarsinnaanngitsoq taamaattorli neriuppugut arlaatigut iluaqusiisinnaasut.

Piffissami nutaanerusumi piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat

Spiralilersuisoqarsimanerata saqqummiunneqarnerata kingunerisaanik arnat arlallit piffissami nutaanerusumi piumassuserinngisaminnik aamma naartunaveersaaserneqarsimanerat saqqummiunneqarpoq.
Nakorsaaneqarfiup suliat nalunaajaaffigineqarnerat 2024-mi marsimi saqqummiuppaa. Taanna naapertorlugu Nakorsaaneqarfiup arnat piumassuserinngisaminnik 1991-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat 15-it ilisimavai.
Sulianit 13-it pilatsinnikkut naartuersinnermut atatillugu pisimapput.
Suliat 1993-imit 2014-imut pisuupput, nunatsinni sumiiffinni tamaneersuullutik.
Arnat arlallit akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasut KNR-imit siusinnerusukkut oqaloqatigineqarput. Taakku sinitsinneqarlutik pilatsinnikkut naartuersinnerminni naartunaveersaaserneqarsimanertik assigiissutigaat.
Naalakkersuisut arnanut qinnuteqarfiusinnaasoq 2025-mi oktobarimi ammarpaat. Arnat 300.000 koruunit tikillugit taarsiissuteqarfigineqarsinnaassapput.
Taarsiissuteqartoqarnissaanut qinnuteqaatit 2026-mi februaarip aallaqqaataat nallertinnagu naammassineqareertussaagaluarput, qinnuteqaateqartulli naatsorsuutigisamit amerlanerungaatsiarnerat pissutigalugu kinguartinneqarpoq.
Danmarkip peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik 1992-imi januaarip aallaqqaataat tikillugu akisussaaffigaa, tamatumalu kingorna nunatta akisussaaffik tigullugu.

Allisiguk

Inummut ataatsimut 300.000 koruunit pallillugit taarsiissutigineqassapput.

Aningaasat Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarnerisigut immikkoortinneqarput. Kalaallit Nunaat Danmarkillu peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissut ilaat atuutilersippaat, Danmarkip peqqinnissaqarfimmut 185 millionit koruuninik immikkoortitsiffigisaanik.

Qinnuteqaatit 100-t sinneraat

KNR-ip Meeqqanut, Inuusuttunut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, suliat qanoq amerlatigisut maannamut suliarineqarsimanerat arnallu qanoq amerlatigisut taarsiissutissarsisinnaatitaanersut paasiniarlugu saaffigaa. Nutaarsiassalli saqqummiunneqannginnerani akissutissarsisinnaasimanngilaq.

4,5 millionit koruunit aallaqqaammut immikkoortinneqaraluarput, arnalli naatsorsuutigisamit amerlanerit taarsiivigitinnissaminnut qinnuteqarput.

Naalakkersuisut suliat 15-init piumassuserinngisamik naartunaveersaasersuinermut tunngasut pillugit siornatigut ilisimasaqarput. Taamaalillutik 4,5 millionit koruunit taakkua arnamut ataatsimut 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissamut naleqqupput.

Arnat spiralilersuisoqarneranni eqqugaasimasut 143-t naalagaaffimmit taarsiissuteqarnissamut piumasaqaatigisaata amerlaqatigaat.

Arnat 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut 111-t februaarimi qinnuteqaateqarput.

QINNUTEQAATIT IMA SULIARINEQARPUT

Arnat, peqqinnissaqarfiup Kalaallit Nunaannit 1992-imi akisussaaffigineqalernerata kingorna, namminneq kajumissuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarnikut, naalakkersuisunut 2025-p naanissaata tungaanut ajunngitsorsiassarsiumallutik qinnuteqarsinnaatitaanikuupput.

Qinnuteqaatit eqqartuussissuserisut suliffeqarfiannit Frederiksen Law-imit suliarineqarput.

Frederiksen Law-ip qinnuteqaatit piumasaqaatinut aalajangersimasunut naapertuunnersut misissorpai.

Inatsisinik atortitsinermut naalakkersuisoqarfiup immikkut ilisimasallit qinnuteqaatinik misissueqataasussatut suliaqartippai.

Allisiguk

Inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisuusimasup, Naaja H. Nathanielsenip (IA) 209-nit qinnuteqaatinik tigusaqarsimallutik siusinnerusukkut paasissutissiissutigaa. Sulialli 92-it 1992-ip siornatigut, tassa nunatsinni peqqinnissaqarfiup danskinit suli akisussaaffigineqarnerani pipput. Suliat taamaammat itigartitsissutigineqarput.

Aamma atuarukArnat 100-nit amerlanerusut ukiuni kingulliunerusuni kajumissuserinngisaminnik naartunaveersaasersukkat ajunngitsorsiassarsiumasut

Arnalli akuersitinneqaratik spiralilerneqarsimasut naartunaveersaammilluunniit Depo Provernamik kapineqarsimasut danskit naalagaaffiannit taarsiissuteqartoqarnissaa qinnutigissavaat. Tamanna danskit naalakkersuisuisa decembarimi paasissutissiissutigaat.

Inatsisissatut siunnersuummik, arnat taarsiissuteqartoqarnissaanik qinnuteqarnissaanut periarfissiisussamik suliaqarneq folketingimut qinersisoqarnerata nalaani unitsikkallarneqarpoq. Danskit naalakkersuisoqatigiinnissamut tunngavianni nutaami inatsisissatut siunnersuut ‘piaartumik’ saqqummiunneqassasoq allassimavoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.